Vähän meistä
Canem Silvan omistajat ovat Hanna ja Pekka, 45-vuotias pariskunta Akaan Kylmäkoskelta. Hanna on lähihoitaja ja pitkän linjan koiraihminen, jonka sydän sykkii erityisesti bull-roduille. Hänen seuranaan arjessa ovat amerikanstaffordshirenterrierit Hertta ja Nasu. Pekka on luomuviljelijä, jolle luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemin tasapaino ovat tärkeitä. Yhdessä he ovat toteuttaneet koirametsän, jossa koirat voivat nauttia vapaudesta luonnon ehdoilla.
Canem Silva
"Olen Hanna, 45-vuotias lähihoitaja Akaan Kylmäkoskelta. Koiraihminen olen ollut lapsesta saakka, jolloin koirakirjasta tuli opiskeltua ulkoa kaikki maailman rodut aasta ööhön ja takaperin. Naapurissamme oli kaksi staffia joita sain ruveta 6-vuotiaana ulkoiluttamaan ja hoitamaan, siitä lähti todennäköisimmin palava rakkaus bull-rotuihin. Tuo innostus onkin muutamaa ”syrjähyppyä” lukuunottamatta jatkunut tähän päivään saakka.
Ensimmäinen oma koirani oli italianvinttikoira Pete, ei ehkä ihan paras mahdollinen rotuvalinta hevostalleilla työskentelevän nuoren aikuisen roduksi, ja tämän jälkeen valinta kohdistui sattumien seurauksena pointteri Alluun. Ihania koiria molemmat, mutta kun seuraavaksi meille tuli staffi Rauha, olin jälleen tullut kotiin. Rauhan jättämää tyhjiötä tuli vielä täyttämään saksanpaimenkoira Tyyne, mutta sen jälkeen mukana matkassa onkin kulkenut pelkkiä staffeja ja amstaffeja. Tänä päivänä kodistamme löytyy kaksi amerikanstaffordshirenterrieriä, pian 3-vuotias Hertta ja 1,5-vuotias Nasu, jotka tuovatkin runsaasti iloa ja energiaa päiviimme.
Mieheni Pekka on 45-vuotias luomuviljelijä. Hänen lapsuuden perheessään oli bokseri Lettu, ja meidän yhteisten polkujen kohdattua muutama vuosi takaperin, oli hänelle helppo perustella amstaffin sopivuus rotuna uusperhesekamelskaamme. Pekalle tärkeitä arvoja ovat ympäristöstä huolehtiminen, luonnon monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin säilyttäminen sekä ekosysteemin tasapainon vaaliminen. Hänen kanssaan oli luontevaa lähteä suunnittelemaan koirametsää jonka annetaan oikeasti olla metsä risuineen, kaatuneine puineen, ötököineen ja lätäköineen, mahdollisimman vähän luontoon kajoten."
